Kun vakava sairaus yllättää vieraassa maassa, potilaan siirto hoitoon kotimaahan voi olla paras vaihtoehto. Syynä siirtoon voivat olla kohdemaan puutteelliset resurssit, heikompi lääketieteellisen hoidon taso tai hoidon pitkittyminen vieraassa ympäristössä. Useimmiten vakavasti sairaiden potilaiden siirto tapahtuu ambulanssilennolla, joka mahdollistaa turvallisen kotiutuksen ulkomailta. Suomessa näitä ambulanssilentoja on jo 35 (?) vuoden ajan toteuttanut EMA Finland Oy. EMA Finland vastaa sekä ulkomailta kotiutettavien potilaiden että kotimaan sisäisten siirtojen järjestämisestä. Kotimaan siirroissa korostuu erityisesti erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat, kuten ECMO-, palovamma- ja transplantaatiokirurgiapotilaat sekä sydänsairaat lapset.
Lentokuljetuksen haasteet
Ilmanpaineen muutokset ovat yksi suurimmista haasteista lentokuljetuksissa. Lentokoneen paineistettu matkustamotila vastaa noin 2 500 metrin korkeutta, mikä laskee ilmanpaineen noin 25 % maanpintaa alhaisemmaksi. Tämä vaikuttaa terveeseenkin henkilöön, mutta voi olla erityisen ongelmallista kriittisesti sairaiden potilaiden kohdalla. Jos potilaan tila vaatii matkustamon paineistamista vastaamaan maanpinnan tasoa, lentokorkeutta on alennettava, mikä hidastaa matkaa ja lisää polttoaineen kulutusta merkittävästi. Tällaiset niin kutsutut sea level -lennot mahdollistavat myös erityispotilaiden kuljetukset, ja ne edellyttävät huolellista suunnittelua.
Ilmanpaineen lasku voi aiheuttaa myös suljetuissa tiloissa olevan ilman laajenemista, mikä voi johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin, kuten ilmarinnan pahenemiseen tai kallonsisäisen ilmakuplan kasvamiseen Myös kiihtyvyys ja turbulenssi voivat rasittaa potilasta. Kiihtyvyyden aikana veri pyrkii pakkautumaan potilaan asennosta riippuen, joko pään tai jalkojen alueelle ja turbulenssi voi aiheuttaa äkillisiä liikkeitä. Potilaan kiinnittäminen ja vakaassa asennossa pitäminen on siksi ensiarvoisen tärkeää.
Hoitoympäristö lentokoneessa
Ambulanssilennolla hoitoympäristö on usein ahdas, mikä vaikeuttaa potilaan sijoittelua ja hoitotoimenpiteiden tekemistä. Infuusioiden vapaata tippumista ei voida aina käyttää, joten nesteet annostellaan pumpun kautta. Melu, värinä ja lentokoneen kuiva ilma aiheuttavat omat haasteensa. Hoitovälineiden sekä tarvikkeiden on oltava helposti saatavilla. Tilassa on huomioitava myös potilaan intimiteettisuoja. Näissä tilanteissa hoitohenkilökunnan toteuttama erityishoito lennolla ovat avainasemassa.
Potilassiirron suunnittelu ja toteutus
Onnistunut ambulanssilento vaatii tarkkaa suunnittelua ja etukäteisvalmistelua. Potilaan esitiedot, tapahtumatiedot ja nykytila arvioidaan huolellisesti. Lentokone muokataan erityiskuljetusta varten, ja kaikki tarvittava välineistö, kuten hengityskone ja paineistettu lääkehappi, varataan etukäteen. Kuljetuksen aikana potilasta valvoo ja hoitaa yleensä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri yhdessä sairaanhoitajan kanssa.
Lennon aikana potilasta pyritään hoitamaan sairaalaympäristöä jäljitellen, ja tarvittaessa voidaan tehdä esimerkiksi verikaasuanalyysejä. Lentokuljetuksen aikana potilaan tila usein kohentuu, koska aktiivinen hoito parantaa hänen vointiaan. Lennon päätyttyä potilas siirretään sujuvasti maa-ambulanssiin, joka vie hänet lääketieteellisen tiimin saattamana vastaanottavaan sairaalaan. Erityistarpeiden potilassiirrot, kuten sydänsairaiden lasten tai ECMO-potilaiden kuljetukset, edellyttävät aina tarkkaa koordinointia ja asiantuntevaa hoitohenkilökuntaa sekä erityisvälineistöä.
Kustannukset ja vaihtoehdot
Ambulanssilennon kustannukset riippuvat paljon kohteesta. Useimmissa tapauksissa vakuutusyhtiöt tai sairaanhoitopiirit kattavat kustannukset. Jos potilaan tila sallii, siirto voidaan tehdä myös tavallisella reittilennolla, jolloin järjestelyt ovat yksinkertaisempia ja kustannukset pienemmät. Reittilentovaihtoehto edellyttää kuitenkin, että potilas voi istua nousun ja laskun ajan eikä aiheuta häiriötä muille matkustajille. Joissain tapauksissa voidaan reittilennolla siirtää myös nk. paaripotilaita, eli potilaita joiden on oltava makuuasennossa koko siirron ajan.
Potilaan ensiluokkainen hoitaminen ja turvallinen siirto ovat aina ensisijaisia tavoitteita, ja näiden toteuttamiseksi tehdään tarvittavat järjestelyt; olivatpa kustannukset tai logistiset haasteet kuinka suuria tahansa. Lisäksi EMA Finland voi vastata myös evakuoinneista epidemiatilanteissa.