Koordinaattori matkahätäpalvelut

Koordinointipäällikkö

Sara Purola on työskennellyt EMA Finlandilla yli 30 vuoden ajan. Koordinaattorina hän työskentelee kansainvälisten asioiden parissa Suomesta käsin. Työvuosiin on mahtunut myös tsunamin jälkeinen pelastusoperaatio.

Purola työskentelee EMAn matkahätäpalvelun puolella. Matkahätäpalvelun tarkoituksena on auttaa silloin, kun ulkomailla matkustava suomalainen sairastuu tai loukkaantuu. Matkahätäpalvelu varmistaa, että potilas saa asianmukaista hoitoa ulkomailla, ja tarvittaessa järjestää hänen kotiin pääsynsä.

Matkahätäpalvelun tehtävä on valvoa ja koordinoida Suomesta käsin potilaan hoitoa. Yksinkertaisimmillaan se voi tarkoittaa lomakohteessa sairastuneen matkailijan ohjaamista oikeaan hoitopaikkaan, mutta joskus se vaatii ambulanssilennon järjestämistä potilaalle, joka on sairastunut maailman toisella puolella ja tarvitsee tehohoitoa.

– Jos tulee vaikeita tapauksia, meidän ydinosaamistamme on valvoa potilaan hoitoa ja varmistaa, että kaikki menee hyvin. Voimme järjestää potilaan siirron esimerkiksi parempaan sairaalaan, siirtää hänet toiseen maahan hoidettavaksi tai tuoda takaisin Suomeen. Vaikka asiakkaana olisi vakuutusyhtiö, meidän omat lääkärimme tekevät päätökset hoidosta lääketieteellisen arvioinnin perusteella, Purola kertoo.

Kun ulkomailla sairastuneen tai loukkaantuneen pitää päästä takaisin Suomeen, EMAn matkahätäpalvelu järjestää sopivan kuljetustavan, vaatipa se kuljetusta maa-, ilma- tai meriteitse. Pelkästään lentokuljetuksia on monenlaisia.

– Lentokuljetuksessa asiakas ei tarvitse välttämättä mitään erikoisempia järjestelyitä, vaan lentolipun ja pyörätuoliavustuksen järjestäminen riittää. Reittilennoilla potilaalla voi olla tarpeen mukaan myös saattajana lääkäri, hoitaja tai jossain tapauksissa molemmat. Ambulanssilento on kaikkein kallein ja vaativin vaihtoehto, Purola sanoo.

Matkahätäpalvelu auttaa paitsi ulkomailla sairastuneita suomalaisia, myös Suomessa sairastuneita ulkomaalaisia.

– Meillä on suuri verkosto ulkomaisia yrityksiä ja organisaatioita, jotka käyttävät meidän palveluitamme silloin, kun he tarvitsevat lääketieteellistä avustusta Suomessa tai Baltiassa. Normaalina aikana järjestämme Suomessa lomaileville ulkomaalaisille ambulanssikyytejä, hoitopaikkoja, lääkärikäyntejä tai muita lääketieteellisiä palveluita laidasta laitaan.

Mukana lähes alusta asti

EMA perustettiin vuonna 1989, ja vuonna 1991 Purola aloitti siellä työskentelyn. Hän on ollut siis mukana yrityksen eri vaiheissa lähes sen perustamisesta saakka. Alkuvaiheessa EMA toimi yhdessä pienessä vuokrahuoneessa, jossa Purolakin soitti puheluita osa-aikaisena työntekijänä muiden töidensä ohella. Vuonna 1994 hän siirtyi työskentelemään EMAlle kokoaikaisesti.

Vuosien varrella EMA on kasvanut muutaman työntekijän pienestä toimijasta lähes 300 henkeä työllistäväksi yritykseksi, joka tuottaa matkahätäpalveluiden lisäksi ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluita sekä muun muassa ensihoitokoulutuksia. Purolalle on voitu palkata useampi koordinaattorikollega, joiden esihenkilönä hän nykyisin toimii.

Purolan mukaan koordinaattorina työskentely vaatii hyviä kieli- ja priorisointitaitoja sekä paineensietokykyä.

– Tämän työn oppiminen ei ole helppoa. Ei ole mitään koulua, jossa tätä opeteltaisiin, vaan työn oppii tekemisen kautta. Vaikka tämä on toisaalta rutiinityötä, vaihtelevuus on se, mikä minut on pitänyt täällä. En olisi koskaan halunnut kahdeksasta neljään -työtä, Purola sanoo.

Tapaninpäivän tsunamin suuri operaatio

Purolan koko työhistorian raskain työviikko sijoittuu vuosien 2004 ja 2005 vaihteeseen. Maanjäristyksen aiheuttaman tapaninpäivän tsunamin seurauksena yli 200 000 ihmistä menetti henkensä Indonesiassa, Thaimaassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa. Katastrofialueella oli tapahtuma-aikaan tuhansia suomalaisia, joista 179 kuoli onnettomuudessa. 

Vuonna 2004 ei vielä ollut älypuhelimia tai sosiaalista mediaa, joten tieto katastrofin laajuudesta kulkeutui hitaasti maailmalle. Aluksi suomessakin uutisoitiin virheellisesti, ettei yhtään suomalaista olisi kadoksissa.

Kun todellinen tilanne lopulta valkeni, EMA oli yhdessä Finnairin kanssa ensimmäinen suomalainen toimija, joka lähti tsunamialueelle hakemaan loukkaantuneita takaisin kotiin.

– Se oli monille viranomaisille kova paikka, että yksityinen yritys lähtee pyyteettömästi auttamaan ennen heitä. Ei siinä kyselty autettavilta, että löytyykö sinulta vakuutus tai rahaa, jotta voimme auttaa sinua.  Ihmiset piti vain saada sieltä pois, ja meillä oli osaaminen siihen, Purola kertoo.

Pian EMAn jälkeen myös Suomen Punainen Risti lähti Thaimaahan. EMAlta tsunamioperaatioon osallistui 32 lääkäriä ja sairaanhoitajaa, joista osa sukkuloi Suomen ja Thaimaan välillä tuoden loukkaantuneita kotiin, osa taas viipyi katastrofialueella pidempään etsien suomalaisia potilaita ja tehden hoidon tarpeen arvioita.

– Yhdellä lennolla oli yli kaksikymmentä lievemmin tai vakavammin loukkaantunutta lasta, joiden vanhemmat olivat kadoksissa eikä tiedetty, ovatko he elossa vai eivät, Purola kertoo.

Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa EMA kotiutti Thaimaasta lopulta kymmeniä suomalaisia. Tapahtuneen jälkeen Suomen viranomaisia kritisoitiin pelastustöiden hitaasta aloittamisesta, mutta Purola kehuu suomalaistoimijoiden yhteistyötä.

– Tarjosimme apua myös ruotsalaisille, mutta he kieltäytyivät avusta. Kokonaisuudessaan suomalaiset hoitivat tapahtuneen erinomaisesti. Me toimme omat loukkaantuneemme todella nopeasti kotiin verrattuna moneen muuhun maahan, Purola sanoo.

Rajat ovat kiinni, mutta kaukokaipuu ei poistu

Vuosien aikana maailma on muuttunut, mutta koordinaattorin työn ydin on edelleen sama kuin 30 vuotta sitten: kun ulkomailla matkustava ihminen sairastuu, hänen hoitonsa ja mahdollisesti myös kotiin paluunsa tulee järjestää tavalla tai toisella. 

Koordinaattorin näkökulmasta merkittävin muutos tapahtunut vasta äskettäin, kun koronapandemian vuoksi matkustus ja sitä myöden myös matkahätäpalveluiden tarve on vähentynyt merkittävästi koko maailmassa. Pandemia-aikana EMA on kuitenkin lentänyt paljon koronapotilaiden ambulanssilentoja.

Tämän haastattelun kirjoitushetkellä koronapandemia jyllää ympäri maailmaa, mutta rokotteet ovat tuoneet toiveikkuutta siihen, että jossain vaiheessa päästään palaamaan aikaan ennen koronaa. Purola uskoo, että siinä vaiheessa, kun korona on saatu selätettyä, ihmiset alkavat matkustamaan lähes entiseen malliin. 

– Ihmisillä on tarve matkustaa, nähdä uusia kulttuureita ja päästä rentoutumaan. Kaukokaipuu on niin suuri, että sitten kun maailma taas aukenee, he lähtevät reissuun.

---