Lääketieteellinen johtaja

Lääketieteellinen johtaja

EMA Finlandin lääketieteellinen johtaja Tuomas Hiltunen kertoo kansainvälisestä potilaskuljetustoiminnasta. Vuodesta 2012 EMAlla työskennellyt Hiltunen on koulutukseltaan anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, jolla on lisäksi ensihoidon erityispätevyys. Hän on ollut mukana kymmenillä ambulanssilennoilla.

EMA tekee vuosittain satoja eri maiden välisiä potilaskuljetuksia. Ne voivat olla suomalaisten kotiutuksia maailmalta reittilennoilla tai ambulanssilennoilla, tai ambulanssilentoja kansainvälisestä kohteesta toiseen kansainväliseen kohteeseen. Potilaskuljetusten lisäksi EMAn matkahätäpalvelu tarjoaa myös lääketieteellistä konsultointia sekä hoidonvalvontaa ulkomailla sairaalahoidossa oleville suomalaisille.

– Ambulanssilentoja tehdään vuositasolla noin satakunta. Suurempi osa suomalaisten kotiutuslennoista tehdään tavallisilla reittilennoilla, joissa potilaalla voi olla saattajana hoitaja, lääkäri tai useamman henkilön tiimi, Hiltunen kertoo.

Päätös siitä, milloin potilas tarvitsee ambulanssilentoja ja milloin taas riittää tavallinen reittilento lisäjärjestelyillä, ei ole yksinkertainen. Siihen vaikuttavat monet tekijät, mutta keskeisin on lääketieteellinen riskiarvio. Joskus voi tulla eteen myös tilanne, jossa potilaan vointi mahdollistaisi reittilennolla matkustamisen, mutta hänen maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ambulanssilento on ainoa vaihtoehto.

Ennen kuin koneen siivet nousevat ilmaan, on valmistelutyötä tehty paljon. Ambulanssilentoa tarvitsevan potilaan siirtäminen maasta toiseen vaatii valtavasti logistista järjestelyä, jota EMAssa työskentelevät koordinaattorit tekevät joskus lyhyelläkin varoitusajalla. Lento-operaattorin kanssa sovitaan aikataulut ja reititykset, ja lisäksi selvitetään, missä voidaan tehdä mahdolliset välilaskut, tankkaukset ja yöpymiset. Lisäksi järjestetään erityistarpeet lennolle potilaan hoitamista varten sekä kuljetusjärjestelyt kohdemaassa.

Tehohoitoa tuhansien metrien korkeudessa

Syitä ambulanssilennon tarpeelle voivat olla esimerkiksi akuutit aivotapahtumat, infektiot, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, syöpätaudit sekä vammat. Ambulanssilennolla voidaan antaa sairaalatasoista hoitoa, ja jokaisella lennolla on valmius tehohoitoon.

Yleisimmin ambulanssilennolla on yksi potilas ja häntä hoitamassa lääkäri sekä sairaanhoitaja, mutta enimmillään samalla lennolla voidaan kuljettaa jopa neljä potilasta. Tuhansien metrien korkeudessa lennettäessä potilaan hoidossa täytyy ottaa huomioon useita erityispiirteitä.

– Lentokoneen matalahappinen ympäristö on isoin riskitekijä. Koneessa ilma on ohuempaa ja olosuhteet vastaavat samaa kuin jos oltaisiin kahden tuhannen metrin korkeudessa merenpinnasta. Terve ihminen ei sitä välttämättä huomaa, mutta sellaisen potilaan kohdalla, jolla on jo valmiiksi vaikea happeutumishäiriö, tämä on keskeinen asia, Hiltunen kertoo.

Toinen merkittävä tekijä lentokoneessa on matalapaineinen ympäristö.

– Matalapaineisessa ympäristössä kaikki ilmatäytteiset ontelot laajentuvat. Jos ilmaa on sellaisessa paikassa, jossa sitä ei saisi olla, se voi muodostua hengenvaaralliseksi.

Jos potilaalla on ilmaa kallon sisällä tai niin kutsuttu ilmarinta, se yleensä estää lentämisen. Jos potilas on kuitenkin pakko saada siirrettyä, ei kone voi lentää normaalissa lentokorkeudessa. Tällaisissa tilanteissa lennetään normaalia matalammalla niin kutsutussa sea-level-korkeudessa, jotta matkustamon ilmanpaine vastaa merenpinnan tasoa.

Koronavirus tuo mutkia matkaan

Koronaviruspandemia on näkynyt myös EMAn toiminnassa, sillä viruksen vuoksi suomalaisia matkustajia ei juuri ole maailmalla. Pandemian alkuvaiheessa EMA kotiutti useita suomalaisia koronaviruspotilaita, mutta tilanteen edetessä painopiste on siirtynyt kansainvälisiin koronaviruspotilaisiin. Suurin osa EMAn lennoista on ollut tänä vuonna monikansallisten toimijoiden ja kansainvälisten organisaatioiden toimeksiantoja. Kohteina ovat olleet muun muassa Lähi-Idän alueet sekä Afrikka.

– Tässä EMA on pärjännyt hyvin, ja kriisin myötä olemme saaneet jopa aiempaa tukevamman jalansijan kansainvälisellä toimintakentällä, Hiltunen sanoo.

Korona on näkynyt potilaskuljetuksissa monella eri tavalla. Se vaikuttaa sekä logistisiin järjestelyihin että itse potilaan hoitoon kuljetuksen aikana.

– Kun aloimme tekemään ensimmäisiä lentoja heti maaliskuussa, kenelläkään ei ollut varmaa tietoa viruksesta ja sen tartuttavuudesta. Vaikka tiesimme, että suojaustasomme oli huippuluokkaa, kyllä se stressasi. Nyt kun ymmärrämme paremmin, miten virus tarttuu ja miten sen kanssa tulee toimia, pystymme asennoitumaan asiaan maalaisjärjellä, Hiltunen kertoo.

Koronaviruspotilaiden hoidossa joudutaan käyttämään eristysyksikköä, jonka kanssa toimiminen on hoitohenkilökunnalle haastavaa. Potilaan hoitaminen muuttuu rajalliseksi, ja kaikki toimenpiteet pitää ennakoida ja suunnitella tarkkaan etukäteen.

Virus näkyy myös muiden kuin koronapotilaiden hoidossa. Normaalisti EMAn henkilökunta hakee potilaan sairaalasta ja lennon jälkeen kuljettaa hänet kohdemaan sairaalaan, mutta tänä vuonna on liikuttu enimmäkseen lentokentältä toiselle koronalle altistumisen välttämiseksi. Myös välilasku- ja lepopaikkojen etsiminen on ollut aiempaa monimutkaisempaa.

– Pahimmillaan tuntui, että puoli maailmaa oli kirjaimellisesti kiinni, Hiltunen sanoo.

Mielenkiintoisia työtehtäviä erityisessä toimintaympäristössä

Vuosikausien kokemus sekä ensihoidon parissa Suomessa että EMAlla kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat saaneet aikaan sen, että Hiltunen ei enää vähästä hätkähdä. Vaikka erittäin haastaviakin tilanteita on tullut vastaan, niiden selvittäminen palkitsee. Vastapainoa työlle antavat perhe sekä harrastukset, joihin kuuluu muun muassa vuorilla liikkumista.

– Voisi kai sanoa, että että olen nähnyt kaiken ja vähän enemmän. Jos jotain pidän haasteena, niin sitä, että saamme turvattua toimintamme edellytykset. Maailmalla kilpailu ambulanssilento- ja medical assistance -toiminnassa on kovaa.

Omalaatuisen ja mielenkiintoisen toimintaympäristön ansiosta työ EMAlla pitää Hiltusta otteessaan lähes kymmenen yrityksessä vietetyn vuoden jälkeen.

– Kukaan muu Suomessa ei tee tällaista, eikä maailmallakaan hirveän moni. Meillä on aika pieni ja dynaaminen tiimi, ja johtamiskoneisto on ketterä. Voimme itse kehittää ja säädellä omaa toimintaamme yhdessä kansainvälisen verkoston kanssa. Laatuvaatimukset, kilpailu ja alan sertifiointi pitävät meidät koko ajan mukana kehityksessä. 

---

Tuomas Hiltunen