Ambulanssilennon hinta

by Yleinen

Mikä ambulanssi­lennon hinta oikeasti on ja miksi siitä kannattaa kysyä aina, vaikka matkavakuutusta ei olisi?

Tuoreen Finanssiala ry:n teettämän kyselyn mukaan jopa 48 % suomalaisista uskoo virheellisesti, että valtio järjestää ja kustantaa kotiinkuljetuksen vakavan sairastumisen tai tapaturman sattuessa ulkomailla. Alle 30-vuotiaista jopa 62 % luulee ambulanssilentojen kuuluvan valtion vastuulle.

Kuitenkaan valtio ei kustanna ambulanssilentoa. Ilman voimassa olevaa matkavakuutusta kotiinkuljetus voi tulla matkustajalle erittäin kalliiksi – erityisesti, jos tarvitaan yksityinen ambulanssilento, johon kuuluu lääkärisaattaja ja erityisesti varusteltu ambulanssikone.

Ambulanssilennon hinta koostuu monesta tekijästä

EMA Finland toteuttaa ambulanssilentoja 35 vuoden kokemuksella eri puolilta maailmaa – Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä jopa Antarktikselta. Jokainen lento suunnitellaan potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan, ja kustannukset määräytyvät muun muassa seuraavista tekijöistä:

  • Lennon pituus ja reitti
  • Lentokonetyyppi (esim. ambulanssikone vs. reittilento lääkärisaattajan kanssa)
  • Hoitohenkilökunnan määrä ja erikoisosaaminen
  • Potilaan terveydentila ja tarvittava lääketieteellinen varustelu
  • Mahdolliset hoitotoimenpiteet lennon aikana
  • Kohdemaan infrastruktuuri ja logistiset haasteet

Hinta voi siis vaihdella muutamista tuhansista euroista jopa yli 100 000 euroon tilanteesta riippuen.

Ilman vakuutusta? Kysy silti!

Moni ajattelee, että ilman matkavakuutusta ambulanssilento on mahdoton vaihtoehto. Näin ei kuitenkaan ole. Kehotamme aina ottamaan yhteyttä ja kysymään, jos oma tai läheisen tilanne ulkomailla vaatii kotiutusta tai kuljetusta hoitoon.

Usein pystymme tarjoamaan vaihtoehtoja eri budjetteihin – esimerkiksi reittilentoon yhdistetty lääkärisaattaja voi olla merkittävästi edullisempi kuin yksityinen ambulanssilento koko matkan ajalle. Lisäksi voimme neuvoa mahdollisista tukimahdollisuuksista ja järjestelyistä.

Matkavakuutus – pienellä rahalla suurta turvaa

Suurin osa lääketieteellisistä kotiutuksista hoidetaan vakuutusyhtiöiden kautta. On tärkeää ei pelkästään omistaa vakuutus, vaan myös tarkistaa sen kattavuus ennen matkaa – erityisesti, jos suuntaat EU:n ulkopuolelle tai harrastat riskialttiimpia lajeja, kuten sukellusta, laskettelua tai vuorikiipeilyä.

Matkavakuutukseen kuuluva 24/7-matkahätäapupalvelu voi olla elintärkeä vaikeassa tilanteessa – palvelun kautta hoidetaan yhteydet paikallisiin sairaaloihin, konsulaatteihin, kuljetusyrityksiin ja hoitohenkilöstöön.

EMA Finlandilla olemme valmiina, jos jotain sattuu

EMA Finland on suomalainen ambulanssilentoyhtiö, joka on erikoistunut lääketieteellisiin potilaskuljetuksiin kaikkialta maailmasta. Olitpa sitten vakuutuksen piirissä tai ilman, voit aina ottaa yhteyttä meihin, jos sinulla on kysyttävää kotiutuksen mahdollisuuksista.

Päivystys 24/7

 Toimimme maailmanlaajuisesti

 Räätälöidyt ratkaisut tilanteesi mukaan

Matkavinkki: ennen seuraavaa reissuasi, tarkista:

  • Onko matkavakuutus voimassa?
  • Mitä se kattaa – erityisesti potilaskuljetusten osalta?
  • Sisältyykö siihen riskialttiiden lajien kattavuus?

Pienellä valmistautumisella voit välttää suuria yllätyksiä – ja jos jotain sattuu, me EMA Finlandilla olemme valmiina auttamaan.

Lue lisää aiheesta: STT Info Ambulanssilento Suomeen vai yksiö Töölöstä? – Lähes puolet uskoo virheellisesti, että valtio kustantaa sairaalle kotiinkuljetuksen ilman matkavakuutusta

airambulance1

EMA Finland EURAMI-uusintasertifioinnin

by Yleinen

EMA Finland on ylpeä voidessaan ilmoittaa onnistuneesta EURAMI-uusintasertifioinnista. Sertifiointi on tunnustus EMA Finlandin sitoutumisesta turvalliseen ja korkealaatuiseen sairaankuljetukseen. Arvioinnissa huomioitiin paitsi lääketieteellinen osaaminen, myös tiivis yhteistyö ilmailukumppaneiden kanssa.

Kansainväliset laatustandardit ilmasairaankuljetuksessa

European Aero-Medical Institute (EURAMI) myönsi sertifioinnin kattavan arvioinnin jälkeen, jossa tarkasteltiin EMA Finlandin toiminnallisia ja kliinisiä käytäntöjä. Sertifiointi osoittaa, että palvelu täyttää kansainvälisesti hyväksytyt käytännöt ilmasairaankuljetuksessa.

EMA Finland on nyt sertifioitu seuraavilla osa-alueilla:

• Alueellinen ilmasairaankuljetus

• Pitkän matkan ilmasairaankuljetus

Lisäksi yhtiöllä on lääketieteelliset valtuutukset seuraaviin kuljetuksiin:

• Tehohoitopotilaiden kuljetukset

• Lasten tehohoitokuljetukset

Uusintasertifiointi on tulos EMA Finlandin lääketieteellisen tiimin ja ilmailukumppaneiden – Jetfliten, Industriflygin ja Scanwingsin – tiiviistä ja tavoitteellisesta yhteistyöstä. Kumppanuus mahdollistaa korkeatasoisen ja potilaslähtöisen ilmasairaankuljetuspalvelun maailmanlaajuisesti.

⸻

Tietoa EMA Finlandista

Helsingissä toimiva EMA Finland Oy tarjoaa potilaskuljetuksia yhteistyössä luotettavien ilmailualan kumppaneiden kanssa. Yritys on erikoistunut sekä aikuisten että lasten tehohoitokuljetuksiin ja palvelee asiakkaitaan vuorokauden ympäri maailmanlaajuisesti.

Tietoa EURAMI:sta

European Aero-Medical Institute (EURAMI) asettaa kansainväliset akkreditointikriteerit ilmasairaankuljetuksien tarjoajille, varmistaen palvelujen laadun, turvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden ilmakuljetuksissa. Lisätietoja: EURAMI.

ambulanssilennolla 5

Ambulanssilento kriittisesti sairaille potilaille

by Matkahätäpalvelut

Kun vakava sairaus yllättää vieraassa maassa, potilaan siirto hoitoon kotimaahan voi olla paras vaihtoehto. Syynä siirtoon voivat olla kohdemaan puutteelliset resurssit, heikompi lääketieteellisen hoidon taso tai hoidon pitkittyminen vieraassa ympäristössä. Useimmiten vakavasti sairaiden potilaiden siirto tapahtuu ambulanssilennolla, joka mahdollistaa turvallisen kotiutuksen ulkomailta. Suomessa näitä ambulanssilentoja on jo 35 vuoden ajan toteuttanut EMA Finland Oy. EMA Finland vastaa sekä ulkomailta kotiutettavien potilaiden että kotimaan sisäisten siirtojen järjestämisestä. Kotimaan siirroissa korostuu erityisesti erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat, kuten ECMO-, palovamma- ja transplantaatiokirurgiapotilaat sekä sydänsairaat lapset.

Lentokuljetuksen haasteet

Ilmanpaineen muutokset ovat yksi suurimmista haasteista lentokuljetuksissa. Lentokoneen paineistettu matkustamotila vastaa noin 2 500 metrin korkeutta, mikä laskee ilmanpaineen noin 25 % maanpintaa alhaisemmaksi. Tämä vaikuttaa terveeseenkin henkilöön, mutta voi olla erityisen ongelmallista kriittisesti sairaiden potilaiden kohdalla. Jos potilaan tila vaatii matkustamon paineistamista vastaamaan maanpinnan tasoa, lentokorkeutta on alennettava, mikä hidastaa matkaa ja lisää polttoaineen kulutusta merkittävästi. Tällaiset niin kutsutut sea level -lennot mahdollistavat myös erityispotilaiden kuljetukset, ja ne edellyttävät huolellista suunnittelua.

Ilmanpaineen lasku voi aiheuttaa myös suljetuissa tiloissa olevan ilman laajenemista, mikä voi johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin, kuten ilmarinnan pahenemiseen tai kallonsisäisen ilmakuplan kasvamiseen Myös kiihtyvyys ja turbulenssi voivat rasittaa potilasta. Kiihtyvyyden aikana veri pyrkii pakkautumaan potilaan asennosta riippuen, joko pään tai jalkojen alueelle ja turbulenssi voi aiheuttaa äkillisiä liikkeitä. Potilaan kiinnittäminen ja vakaassa asennossa pitäminen on siksi ensiarvoisen tärkeää.

Hoitoympäristö lentokoneessa

Ambulanssilennolla hoitoympäristö on usein ahdas, mikä vaikeuttaa potilaan sijoittelua ja hoitotoimenpiteiden tekemistä. Infuusioiden vapaata tippumista ei voida aina käyttää, joten nesteet annostellaan pumpun kautta. Melu, värinä ja lentokoneen kuiva ilma aiheuttavat omat haasteensa. Hoitovälineiden sekä tarvikkeiden on oltava helposti saatavilla. Tilassa on huomioitava myös potilaan intimiteettisuoja. Näissä tilanteissa hoitohenkilökunnan toteuttama erityishoito lennolla ovat avainasemassa.

Potilassiirron suunnittelu ja toteutus

Onnistunut ambulanssilento vaatii tarkkaa suunnittelua ja etukäteisvalmistelua. Potilaan esitiedot, tapahtumatiedot ja nykytila arvioidaan huolellisesti. Lentokone muokataan erityiskuljetusta varten, ja kaikki tarvittava välineistö, kuten hengityskone ja paineistettu lääkehappi, varataan etukäteen. Kuljetuksen aikana potilasta valvoo ja hoitaa yleensä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri yhdessä sairaanhoitajan kanssa.

Lennon aikana potilasta pyritään hoitamaan sairaalaympäristöä jäljitellen, ja tarvittaessa voidaan tehdä esimerkiksi verikaasuanalyysejä. Lentokuljetuksen aikana potilaan tila usein kohentuu, koska aktiivinen hoito parantaa hänen vointiaan. Lennon päätyttyä potilas siirretään sujuvasti maa-ambulanssiin, joka vie hänet lääketieteellisen tiimin saattamana vastaanottavaan sairaalaan. Erityistarpeiden potilassiirrot, kuten sydänsairaiden lasten tai ECMO-potilaiden kuljetukset, edellyttävät aina tarkkaa koordinointia ja asiantuntevaa hoitohenkilökuntaa sekä erityisvälineistöä.

Kustannukset ja vaihtoehdot

Ambulanssilennon kustannukset riippuvat paljon kohteesta. Useimmissa tapauksissa vakuutusyhtiöt tai sairaanhoitopiirit kattavat kustannukset. Jos potilaan tila sallii, siirto voidaan tehdä myös tavallisella reittilennolla, jolloin järjestelyt ovat yksinkertaisempia ja kustannukset pienemmät. Reittilentovaihtoehto edellyttää kuitenkin, että potilas voi istua nousun ja laskun ajan eikä aiheuta häiriötä muille matkustajille. Joissain tapauksissa voidaan reittilennolla siirtää myös nk. paaripotilaita, eli potilaita joiden on oltava makuuasennossa koko siirron ajan.

Potilaan ensiluokkainen hoitaminen ja turvallinen siirto ovat aina ensisijaisia tavoitteita, ja näiden toteuttamiseksi tehdään tarvittavat järjestelyt; olivatpa kustannukset tai logistiset haasteet kuinka suuria tahansa. Lisäksi EMA Finland voi vastata myös evakuoinneista epidemiatilanteissa.

 

IMG_7650 (1)

EMA Finland – 35 vuotta potilassiirtojen asiantuntijana

by Matkahätäpalvelut

Tänä vuonna EMA Finland viettää 35-vuotisjuhlaansa. Vuodesta 1989 lähtien olemme tarjonneet korkealaatuisia hätä- ja potilaskuljetuspalveluita. Vuosien varrella toimintamme on kehittynyt, laajentunut ja asettanut uusia standardeja matkahätäpalvelualalla.

Toimintamme lukuina

Keskimääräinen vuosittainen avustustapausten määrä: 7 000
Vuosittaiset potilassiirrot: 200 (100 reittilennoilla, 100 ambulanssilennoilla)
Nämä luvut eivät ole vain tilastoja – ne edustavat ihmisiä, joille olemme pystyneet tarjoamaan apua hätäpalveluidemme kautta.

Vakava sairastuminen ulkomailla voi olla hätätilanne, joka vaatii nopeaa ja ammattitaitoista toimintaa. EMA Finland tarjoaa ratkaisuja tilanteisiin, joissa potilaan hoitotarpeet ulkomailla edellyttävät kiireellistä evakuointia tai jatkohoitoa kotimaassa.

Matkahätäpalvelut
Kokemuksemme tuhansista vuosittaisista tapauksista on tehnyt meistä asiantuntevan ja luotettavan toimijan potilaskuljetusten alalla, mistä olemme äärimmäisen ylpeitä. Terveysturva ulkomailla voi vaihdella merkittävästi eri maiden välillä ja siksi on tärkeää, että potilas saa oikea-aikaista ja asianmukaista hoitoa. Tarjoamme palveluita, jotka takaavat, että hoito jatkuu saumattomasti myös ulkomailta Suomeen siirryttäessä.

Potilassiirrot

Joka vuosi toteutamme yli 200 potilassiirtoa, varmistaen, että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon nopeasti ja turvallisesti. Potilaskuljetukset aloitettiin vuonna 1989 ja siitä lähtien olemme kuljettaneet onnistuneesti potilaita ilmateitse ympäri maailmaa. Kokenut tiimimme koostuu Suomessa koulutetuista terveydenhuollon ammattilaisista, jotka varmistavat potilaiden parhaan mahdollisen hoidon siirron aikana.

Potilassiirtoja toteutetaan myös reittilennoilla, laivoilla ja maateitse, jotta voimme tarjota joustavia ja tehokkaita vaihtoehtoja erilaisiin lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuljetusreitti valitaan aina potilaan tilanteen ja tarpeiden mukaan. Ambulanssilento kiireellisesti voi olla välttämätön, jos potilaan tila vaatii nopeaa ja vakaata kuljetusta erikoissairaanhoidon piiriin. Ambulanssilennon kustannukset, voivat vaihdella potilaan tilan ja matkan pituuden mukaan.

Katse tulevaisuuteen

Olemme ylpeitä asiantuntevasta henkilöstöstämme ja erinomaisesta asiakaspalvelustamme. Tiimimme koostuu kokeneista ja omistautuneista ammattilaisista, joiden erityisosaaminen ja mukautuvat asiakaspalvelutaidot varmistavat laadukkaan ja turvallisen potilashoidon jokaisessa tilanteessa.

Kun juhlistamme tätä merkittävää saavutusta, katsomme myös eteenpäin. EMA Finland jatkaa palveluiden kehittämistä, uusimpien lääketieteellisten innovaatioiden omaksumista ja toimintansa laajentamista vastaamaan asiakkaidemme tarpeita. 35-vuotisjuhlamme ei ole vain menneiden saavutusten juhlistamista, vaan myös osoitus jatkuvasta omistautumisestamme alan kehittämiseen.

Kiitämme lämpimästi tiimiämme, yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme luottamuksesta ja kuluneista vuosista.

Lisätietoja palveluistamme ja siitä, kuinka voimme auttaa, Matkahätäpalvelut tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme.

01g-scaled-e1739277792520

Turva-auttajana EMA:lla

by Ensihoito

EMA:lla työskentelevä Antero työskenteli tupu-auttajana opiskellessaan hoitotason ensihoitajaksi ammattikorkeakoulussa, sillä hän halusi kerryttää kokemusta hoitotyöstä ja päätöksenteosta. Kysyimme Anterolta muutamia kysymyksiä työhön liittyen.

Millaista turva-auttajan työ on?

“Tupu-auttajana oppii itsenäisestä työskentelystä sekä tärkeiden päätöksen tekemisestä. Pääset arvioimaan parhaan mahdollisen toimintatavan useassa työn osa-alueessa. Näitä ovat muun muassa paikalle löytäminen, ensiavun antaminen, tilan arvioiminen sekä toimenpiteet, kuten kaatuneen ylös nostaminen. Työ kehittää omaa arviointikykyä, sillä on osattava arvioida milloin omat toimet riittävät asiakkaalle ja milloin sen sijaan tarvitaan ensihoitoa tai kuljetusta sairaalaan”

Millaisia haasteita työ sisältää?

“Työssä kohtaa paljon erilaisia ihmisiä ja heidän auttamisensa yksin voi olla haastavaa etenkin, jos kyseessä on huonosti liikkuva ihminen. Henkilön ylös nostaminen vaatii usein hyvän fyysisen kunnon lisäksi myös ergonomian huomioimista sekä nokkeluutta. Yhtenä haasteena on myös asiakkailta tulleet vahinkosoitot, jotka ovat tavattoman yleisiä. Asiakkaan turhaan herättäminen paikalle tulolla voi olla vaikeaa, joten omia roolisanoja kannattaa näitä tilanteita varten jo miettiä valmiiksi.”

Onko työ pelkkää kaatuneiden nostelemista?

“Työ ei suinkaan rajoitu siihen, vaikka onkin tärkeä osa sitä. Vastassa voi olla lähes mitä vaan, kuten elottomia, tajuttomia, sydän- tai aivoinfarkteja, palovammoja tai haavoja. Erilaiset tilanteet todella haastavat kokeneempaakin hoitajaa. Yksin tilanteen maaliin hoitaminen on haastavaa, mutta sitäkin palkitsevampaa.”

Mitkä ovat muita työn positiivisia puolia?

“Ei tarvitse olla jatkuvan kiireen keskellä. Tupu-auttajana olen syönyt syntymäpäiväkakkua, perannut mansikoita 98-vuotiaan rouvan kanssa, vienyt roskia ja luonut lumia. Olen kuunnellut, koskettanut ja auttanut. Moni suomalainen on yksinäinen ja saatatkin olla ainoa kontakti viikkoihin, jopa kuukausiin. Istu siis alas ja kysy, onko kaikki hyvin. Nämä tehtävät eivät ole minuuteista kiinni. Kaiken kaikkiaan työ on haastavaa, opettavaa ja palkitsevaa. Ja oli muuten todella hyvää kakkua!”

1-1398

Hoitotason ensihoitajana EMA:lla

by Ensihoito

Raine Grönholm työskentelee hoitotason ensihoitajana EMA Finlandilla Pirkanmaalla. Työ EMAlla on ollut vaihtelevaa ja opettavaista, ja Rainen mielestä ensihoitajana voi aina kehittyä paremmaksi.

Grönholmin ura terveydenhuoltoalalla alkoi jo nuorena, sillä hän oli lukioaikana kesätöissä hoitoapulaisena vanhusten ja vammaisten palveluyksiköissä. Opiskelualaa valitessa terveydenhuoltoala kiinnosti edelleen, mutta työympäristönä sairaala ei tuntunut omalta paikalta. Sen sijaan ensihoidon vaihtelevuus veti Grönholmia puoleensa, ja niinpä hän päätyi opiskelemaan ensihoitoa ammattikorkeakouluun.

On mielenkiintoista, että saman päivän aikana kohtaa useamman potilaan, joilla on erilaisia vaivoja ja sitä kautta pääsee miettimään heidän hoitoaan, Grönholm sanoo.

Grönholm pääsi EMAlle töihin heti valmistumisensa jälkeen. Työ EMAlla on vastannut hyvin hänen odotuksiaan, sillä opiskeluaikaiset harjoittelut antoivat hyvän kuvan siitä, millaista ensihoitajan työ on.

EMAlla Grönholmin työhön kuuluu sekä hoitotason että perustason yksiköissä työskentelyä. Hän ajaa paljon kiireettömiä potilaskuljetuksia, mutta myös hätäkeskuksen alaisia kansalaistehtäviä. On päivästä ja yksiköstä kiinni, kumpaa hän tekee enemmän. Grönholmin mukaan molemmissa on omat hyvät puolensa ammatillisen mielenkiinnon kannalta.

Siirtokuljetuksissa saadaan valmiit epikriisit, joiden kautta pystyy oppimaan, mitä potilaasta on tutkittu. Itse pidän eniten kuitenkin kansalaistehtävistä. Silloin mennään suppeilla esitiedoilla tehtävälle, tehdään itse työdiagnoosi ja hoidon tarpeen arvio sekä päätetään, tarvitseeko potilas kuljetusta.

Ensihoitajan työtä määrittelevät melko paljon ulkoa päin tulevat olosuhteet, mutta mahdollisuuksia oman työn muokkaamiseen on silti tarjolla. EMAlla osa yksiköistä suorittaa enemmän tehtäviä kuin toiset, ja vähemmän kentällä oleville ensihoitajille jää aikaa suorittaa esimerkiksi asemapalvelusta.

Yllättävän paljon voi vaikuttaa omaan työhönsä. Kun toimitaan kahdestaan työparin kanssa, päätetään yhdessä, että miten tämä keikka sujuu, mitä tämän jälkeen tehdään ja kuinka kauan tähän käytetään aikaa. Halutaanko, että keikka sujuu jouhevasti, vai halutaanko antaa potilaalle vähän enemmän aikaa, jos tuntuu siltä, että hän tarvitsee sitä.

Tiimityötä, tiukkoja tilanteita ja jatkuvaa oppimista

Ensihoitajat kohtaavat työssään lähes koko ihmiselon kirjon, ja joskus tilanteet voivat olla henkisesti raskaita. Tällaisen tapauksen sattuessa kohdalle tapahtuneesta keskustellaan jälkikäteen työparin kanssa ja tarvittaessa myös esimiehen järjestämässä debriefing-tilaisuudessa. Debriefingiä tarvitaan erityisen vaikeiden ja raskaiden tilanteiden kohdalla, kuten tuloksettoman elvytyksen jälkeen. Mieleen painuvat hetket voivat olla kuitenkin myös positiivisia, kuten silloin, kun potilaalta saa kiitosta.

Kohtaaminen ensihoitajan ja potilaan välillä on usein niin lyhyt, että harvemmin kiitosta tulee. Mutta silloin kun sitä saa, se on sitäkin merkityksellisempää, Grönholm kertoo.

Palautetta ensihoitajat saavat paitsi potilailta, myös toisiltaan. Vuoron aikana työparilta saadut kehut ja kiitokset auttavat jaksamaan.

Meillä on tosi hyvä työilmapiiri. Yhtäkään työparia ei ole ollut, jonka kanssa en olisi tullut juttuun, mutta se on tietenkin myös itsestä kiinni, Grönholm sanoo.

Vaikka ensihoitajan työ on itsenäistä, se on samalla myös tiimityötä, jossa sosiaaliset taidot ovat tärkeitä. Toimiva kommunikaatio työparin kanssa on edellytys työssä onnistumiselle, ja hyviä vuorovaikutustaitoja tarvitaan luonnollisesti myös potilaiden kanssa.

Täytyy pystyä katsomaan ihmisiä silmiin ja koskemaan heitä. Myös oma-aloitteisuus on tärkeää, koska kentällä ollaan yksin työparin kanssa. Vaikka meitä on kaksi, jonkun on johdettava tilannetta ja pystyttävä päättämään hoidon tarpeen arvion perusteella, mitä potilas tarvitsee. Lisäksi pitää osata kuunnella. Ihmisiltä voi tulla valtavasti puheentulvaa, ja sieltä pitää pystyä poimimaan oikeat asiat.

Grönholm mainitsee ensihoitajalle tärkeiksi ominaisuuksiksi myös ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen. Perusasiat pysyvät ensihoitajan työssä samana, mutta uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä kehitetään jatkuvasti, ja myös ensihoitajien on tärkeää olla niistä tietoisia.

Pitää olla valmis vastaanottamaan uutta tietoa ja hyväksyä se seikka, ettei koskaan ole valmis. Jokaisen keikan voisi hoitaa jollain tavalla paremmin, Grönholm sanoo.

1-1496

Perustason ensihoitajana EMAlla

by Ensihoito

Ensihoitaja Minh Tieu työskentelee EMA Finlandilla pääkaupunkiseudulla. Jo viiden vuoden ajan EMAlla viihtynyt Tieu pitää työnsä parhaina puolina kivoja työkavereita sekä monipuolisia työtehtäviä.

Ensihoitoala ei ollut Tieun alkuperäinen valinta. Lukion jälkeen hän opiskeli teknillisessä korkeakoulussa, kunnes tajusi, ettei ala ollutkaan oikea.

– Olin ambulanssien kanssa tekemisissä, kun yhteen aikaan läheiseni tarvitsi sellaista useasti. Kerran juttelin yhden ensihoitajan kanssa ja sain tietää, että opiskelu kestää ylioppilaspohjalla vain kaksi vuotta, Tieu kertoo.

Tieu päätti vaihtaa alaa. Hän valmistui vuonna 2015 ensihoitoon suuntautuneeksi lähihoitajaksi ja on sen jälkeen työskennellyt EMAlla lähes viiden vuoden ajan.

Perustason ensihoitajat tekevät EMAlla suurimmaksi osaksi kiireetöntä sairaankuljetusta. Tähän sisältyy esimerkiksi sairaaloiden välisiä siirtoja sekä kuljetuksia palvelutaloista ja hoivakodeista sairaaloiden päivystyksiin ja niistä takaisin.

Vuorotyötä ja vaihtuvia maisemia

Ensihoitajien työ EMAlla on kolmivuorotyötä. Pisin vuoro kestää 15 tuntia, lyhyin kahdeksan.

Vuoron pituus riippuu siitä, missä autossa on. Välillä on kiva tehdä pitkiä päiviä, niin on enemmän vapaata. Pidempien vuorojen jälkeen kahdeksan tunnin päivät tuntuvat lyhyiltä, Tieu kertoo.

Vuorossa olevat työntekijät saavat lisää keikkoja sitä mukaa, kun edelliset on hoidettu. Joskus seuraavassa paikassa pitää olla vasta tietyn ajan kuluttua, ja tällöin ensihoitajille jää aikaa pitää tauko. Sen voi käyttää esimerkiksi huoltoasemalla kahvittelemalla.

Sairaankuljetuksen lisäksi EMAlla on mahdollista työskennellä myös valmiusyksiköissä, jotka saavat tehtävänsä suoraan hätäkeskuksesta.

Olen aikaisemmin työskennellyt Espoon valmiusautoissa lähes kahden vuoden ajan. Perustason autossa tehtävät ovat suurimmaksi osaksi D-luokan tehtäviä, mutta myös ensivastetehtäviä saattaa tulla, jos satumme olemaan lähin yksikkö.

Vaihtelevuutta työhön tuo myös se, että ensihoitajan työympäristö on joka päivä erilainen.

Tämä on liikkuva työ, mistä tykkään tosi paljon. Pisimmillään olemme vieneet potilaan Rovaniemelle asti, Tieu kertoo.

Koulutukset pitävät ammattitaitoa yllä

EMAn enshoitajien ammattitaitoa ylläpidetään työnantajan tarjoamilla koulutuksilla. Kaikki vakituiset työntekijät koulutetaan joko ILS- tai ALS-kurssilla, jotka ovat Euroopan elvytysneuvoston hyväksymiä koulutuksia. Tieu on perustason ensihoitajana suorittanut ILS-kurssin.

Meillä on myös vähintään kerran vuodessa elvytyskoulutus, ja välillä ensihoitopäällikkö kiertää asemilla ja pitää lyhyitä koulutuksia jostain tietystä aiheesta.

Tieun mielestä EMAlla työskentelyssä parhaita puolia ovat mukavien työkaverien lisäksi monipuoliset työmahdollisuudet. Hätäkeskusten alaisen toiminnan lisäksi perustason ensihoitaja voi työskennellä EMAlla sairaankuljetustehtävissä myös hoitotason ambulansseissa, jotka hoitavat muita enemmän kiireellisiä tehtäviä. Perustason ensihoitaja voi halutessaan laajentaa toimenkuvaansa lisää myös jatko-opiskeluilla.

Uskon, että jossain vaiheessa haen ammattikorkeakouluun opiskelemaan ensihoitoa. Tällä hetkellä olen tyytyväinen tähän tilanteeseen, joten en ole vielä hakenut kouluun, Tieu kertoo.